Pääsiäistä!!

Aika on mennyt taas kovaa vauhtia eteenpäin. Täällä ollaan edelleen. Olen vielä puolivauhdilla eli syön normiruokaa. Paino ei ole tänä aikana laskenut, ei onneksi ole noussutkaan. Nyt ajattelin jatkaa täysvauhdilla niin, että saan sen 10 viikkoa täysvauhtia täyteen. 10 viikkoahan on siis maksimimäärä, mitä saa pelkällä pussiruualla olla.

Torstai oli ulkoilupäivä, tuli laskettua mäkeäkin liukurilla. Eilen kävin pitkällä kävelylenkillä, muuten liikunta on ollut lähinnä lyhyitä kävelylenkkejä. Tänään olisi luvassa joko hiihtoa tahi kuntosaleilua pitkästä aikaa. Lunta on vielä paljon mutta varmaan kohtapuoliin kaupunki ei enää kunnosta latuja, joten sen jälkeen jää hiihtäminen tältä talvelta.

Toivotan kaikille mukavaa pääsiäisen jatkoa!!

Viikon touhut

Olikohan se tiistai, kun viimein taisin nähdä sen komeetan. Vaihdoin kulkureittiä ja näin sellaisen keltaisen täplän jossain lännen ja pohjoisen välissä ei niin hirveän korkealla taivaalla. Pitäisi saada vielä kiikari käyttöön ennen kuun vaihdetta ja tarkistaa oliko se täplä nyt se komeetta. Jollei ollut, niin missä se piileskelee :)

Komeettakävelyitä on siis harrastettu, keskiviikkona olin muuten iltakävelyllä. Pikkasen on nyt liukkaat kelit.

Sunnuntaina olin pidemmällä hiihtolenkillä. Ihan uudella sellaisella poispäin kaupungista yhdelle hiihtomajalle. Reittiä mainostetaan helppona, minkä minä ymmärrän niin, ettei matkalla ole mäkiä. Täytyy myöntää, että kaksi ekaa mäkeä kannoin suksia kainalossa, kun en uskaltanut laskea. Minä kun olen jatkanut lapsuuden hiihtoharrastuksia nyt vasta miltei viiskymppisenä, niin kyllä on hakusessa nuo oikeat mäenlaskutavat ja tasapaino varsinkin. Perillä nautittiin kuumaa mehua ja ihmeteltiin, missä kaikki muut ovat. Kevään kaunein ilma, aurinko paistoi taivaan täydeltä eikä tuullutkaan ihmeemmin. Paluumatkalla laskin auraten kaikki mäet ja olin TOSI, TOSI TYYTYVÄINEN ITSEENI! Paluumatka oli muutenkin enimmäkseen alamäkeä, joten sujui nopiaan.

Sunnuntaihiihtoa ja komeettakävelyä

Hienon, aurinkoisen sään vuoksi piti lähteä hiihtämään sunnuntaina. Tulikin reipas puolentoista tunnin lenkki, ylämäkiä pungertaen ja alamäkiä auraten. Sen verran tuli hiki, että kyllä tuo liikunnasta kävi. Taitaa vaan ehtiä talvi ja hiihtokelit mennä ennenkuin saan sukset jollekin ammattivoitelijalle. Kävin katselemassa samalla kaupungin uusia asuntoalueita. Älyttömän isoja taloja tosi pienillä tonteilla. Useimmissa taloissa oli todella isot ikkunat eikä niistä sitten näe muuta kuin naapuritalojen seinät. Huh, rupesi ahdistamaan.

Sitten kotiin ja suihkuun ja soppaa naamaan ja sitten komeettaa taas kyttäämään. En vaan tajunnut, että olisi hiihtämisen päälle pitänyt pukeutua lämpöisemmin. Oli aivan järkyttävän kylmä. Enkä mä vieläkään nähnyt sitä. Nyt on suunta ihan oikea mutta en sitten tiedä, onko komeetta vielä niin matalalla, että jää puiden tai asutuksen taa. Kyttäilin länsitaivasta reippaan tunnin verran samalla tallustaen ja sitten oli niin kylmä, että oli käännyttävä kotiinpäin.

Ja sitten vielä maanantain lehdissä mainostettiin hienoja revontulia, en nähnyt niitäkään. Rupeaa jo kyrsimään... :)

Komeettakävelyllä

Kävin jo torstai-iltana kattelemassa iltataivasta mutten löytänyt komeettaa mistään. Eilen varustauduin lämpimillä vaatteilla ja lähdin, ensin suoraan itään ja sitten kaarroin sieltä kohti länttä. Kattelin kahdella korkealla olevalla sillalla läntistä taivasta muttei komeettaa näkynyt. Rillit oli kyllä mukana muttei mitään komeettaan viittaavaa näkynyt. Osa oli selkeästi tähtiä, osa jotain liikkuvia koneita ja lopuista en päässyt selvyyteen. Pitkän liki kahden tunnin talsimisen jälkeen olin jo ihan tuskastunut. Päätin, että jokin kellertävä kuun lähellä on se komeetta. Niska kenossa katsominen ja jäätyneet jalkakäytävät saivat selän niin jumiin, että teki tiukkaa kivuta kotiin takaisin.

Kotona kattelin taas uusiksi netin komeettasivuja ja huomasin, että komeetan liike oli alaspäin menevä, joten eihän sitä enää näykään myöhemmin illalla, kun on jo horisontin alapuolella. Eipä ihme, etten nähnyt. Tänään taas uusi yritys, nyt oikeaan aikaan.

Kuva: www.ursa.fi

Tulokset 5 X-viikon jälkeen

Lukemat viiden viikon jälkeen 14.3.2013 olivat (suluissa aloituslukema):

Paino 94,7, ed. krt 95,1 kg, -8,5 kg
Fat % 44,2, ed. krt 47,7 % (47,2)
Fat mass 41,9, ed. krt 45,4 kg (48,7)
FFM 52,8, ed. krt 49,7 kg (54,5)
Muscle mass 50,1, ed. krt 47,2 kg (51,7)
TBW 38,1, ed. krt 35,9 kg (39,6)
TBW % 40,2, ed. krt 37,7 % (38,4)
Bone mass 2,7, ed. krt 2,5 kg (2,8)
BMR 1630, ed. krt 1560 kcal (1702)
Metabolic age 63, ed. krt 63 (63)
Visceral fat rating 10, ed. krt 11 (12)
BMI 32,8, ed. krt 32,9 (35,7)
Ideal body weight 63,6 kg
Degree of obesity 48,9, ed. krt 49,5 % (62,3)

Noista lukemista näkee, että kone tulkitsee miten tulkitsee. Kai paino on ainoa ihan oikea lukema. Tähän kahteen viikkoon osui siis syömisen uudelleen aloitus ja kartanopäivät, joten 400 gramman pudotukseen tarvitsee olla tyytyväinen.

Ryhmään oli tullut kolme uutta jäsentä, joten sekin alkaa kohta olla oikeasti ryhmä. Viime viikolla piti tehdä terveysanalyysi, jossa piti täyttää arvioita 0-10-akselilla erilaisista väittämistä koskien henkistä tilaa (X:n henkinen valmennus), ruokaa (henkinen ravinto), energiaa (hyvä energia) ja liikkumista (liikkumisen ilo). Hyvässä energiassa oli vähän tyhmästi väittämiä, kuten Syön makeita leivonnaisia, Juon alkoholipitoisia juomia, Syön liikaa, ym., jep, kolme jauhepussia päivässä, siinähän ne syömiset ja juomiset on :) Liikkumisen ilossa oli listauksia lajeista, joita voisi harrastaa. Tuli taas mieleen, että jooga ja nyrkkeily voisi olla minulle sopivia lajeja. Ja se uinti, minun piti mennä uudestaan alkeiskurssille tammikuussa mutta se jäi.

Samoin piti miettiä strategiaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Minulle on suurin ongelma työpäivät, hirveä nälkä ja suunnittelemattomuus. Sitten kun aloitan taas syömisen, tarvinnee suunnitella etukäteen päivät, jolloin menee työkavereiden kanssa ulos syömään, välipalat ja varmistaa se, että kotona on joka päivä joten kuten valmista ruokaa, ettei tarvitse ostaa mitään valmissotkua.

Lumikenkäilyä

En maininnutkaan, että Sannäsin reissulla lumikenkäiltiin iltapuhteella. Eka kerta minulle. Oli se jännää lähteä kävelemään ihan jäistä pihaa ja kengät pureutuivat kiinni. Muu porukka lähti kiipeämään korkealle kalliolle ja minä jäin kiipeämään yhtä rinnettä eestaas ja sauvoin yhdellä pellollakin. Oli kyllä hikistä hommaa mutta hauskaa.

Hommasta innostuneena pidin tänään lomapäivän ja kävin lumikenkäilemässä Hämeenlinnan Aulangolla. Maasto oli sopivan mäkistä metsää, jotta oli ensin haasteita ja sitten oli vaan nautiskelua järvenjäällä. Metsässä oli ongelmana kaadetut puut ja niiden oksat, sai olla varovainen, kun ei tiennyt mitä kaikkea lumen alla oli. Metsä oli täynnä eläinten jälkiä, olisi pitänyt olla jokin kirjanen, jotta olisi tiennyt minkä jälkiä olivat. Jänikset olivat kalvanneet kaadetut pajut ja muut ihan paljaiksi rungostaan. Hyvä, että ovat löytäneet sellaista syötävää, mikä on jo kaadettu.

Järvellä oli paljon hiihtäjiäkin. Jäälle oli tehty ladut niin perinteiselle kuin vapaallekin tyylille ja käsittääkseni tampattu pohja ihan kävelijöitäkin varten. Keli oli mukavan aurinkoinen mutta tuulinen.

Takaisin pusseihin

Viime viikon siis valmistauduin kahden päivän normisyömiseen kasvattamalla annoskokoa pikkulautasesta normaaliin ruokalautaseen. Torstaiaamuna paino oli laskenut vain puoli kiloa, mikä lienee ihan tavallinen tulos. Glykogeenivarastot täyttyvät hitaasti ja siksi paino laskee edelleen, vaikkakin hiljakseen.

Torstain ja perjantain vietin Sannäsin kartanossa ja ah niitä ruokia. En edes muista mitä niitä kaikkea olikaan mutta se makujen ja tuoksujen maailma, oih.

No, arki tulee sitten taas. Nyt olen aloittanut taas pusseilun ja näillä pitäisi nyt mennä vielä aika pitkälle.

Aurinkoinen viikonloppu kutsuu ulos liikkumaan. Eilen olin kävelemässä ja tänään on vuorossa hiihtäminen, mikäli tuo pakkanen nyt hellittäisi, tällä hetkellä, aamuyhdeksältä, on vielä -15 astetta.